perjantai 29. huhtikuuta 2016

Kun ei uskalla pysähtyä hetkeksikään.



Oon taas ihan järjettömän väsynyt. Aamulla ei meinannut sängystä ylös päästä. Aamupäivällä virkistyin hetkellisesti, mutta iltapäivää kohden alkoi kooma taas kasvaa. Se on rasittavaa, kun ei uskalla pysähtyä hetkeksikään, ettei aivot mene kokonaan offline-tilaan. Koska jos pysähdyn, istahdan, annan aivojen levätä - en saa itseäni enää liikkeelle. Siksi touhuan ja puhua pälpätän, että vireystila pysyisi edes jollain tasolla hyvänä siihen saakka, kunnes pääsen kotiin ja saan kaatua sohvalle. Sieltä ei huvittaisikaan sitten nousta koko loppupäivänä.

Paitsi että, ei onnistu. En saa kaatua sohvalle. Pitää lähteä illalla vielä treeneihin. Jos nyt annan itseni levätä, makaan tuossa iltaan asti. Ei saa, pakko touhuta jotain. Mun päiväunilla on paha tapa venähtää. Vartin päiväunista tulee helposti kolme-neljä tuntia. Ei auta, vaikka olis kelloja kuinka soimassa. Suljen sen unenpöpperössä ja jatkan unia, uudelleen ja uudelleen. Ja vaikka sen veisi toiselle puolelle huonetta, kävelen sinne, suljen kellon ja kömmin takaisin nukkumaan. Ja herätessä ärsyttää, kun en taaskaan saanut itseäni revittyä ajoissa ylös. Ei se usein kuitenkaan yöunia haittaa. Paitsi ehkä nyt, kun on iltaisin ollut muutenkin nukahtamisongelmia.

En kyllä tiedä miten nyt voikin taas näin paljon väsyttää, kun mielestäni nukahdin jo ihan hyvissä ajoin (kahdeltatoista). Yleensä venähtää yli yhteen... toki varmaan väsymykseen vaikuttaa se, etten taaskaan muistanut syödä mitään. Aamulla ei muka ehtinyt muuta kuin aamukahvin hörppäistä, ja sitten oltiinkin taas menossa paikasta toiseen. Ei kai ihme jos väsyttää, kun ei kehossa ole ravintoa. Pitäis opetella syömään säännöllisesti mutta kun. Se tuntuu olevan ikuisuusongelma mulle. Osaan aina hetken aikaa, sitten taas palaan vanhoihin tapoihin eli siihen kun syön ensimmäisen aterian 17-18 aikaan alkuillasta. Tosi terveellistä, joo.

Pelkällä kahvilla ei pitkälle pötkitä.
Mut yllättävän pitkälle kuitenkin.
Ens viikolla opettelen syömään oikein ja säännöllisesti. Ihan varmasti. Ainakin yritän. Nautitaan nyt vapusta ensin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro toki omia ajatuksiasi, arvostan kommenttiasi!
Pysythän kuitenkin asiallisena, kiitos. :)